H-hetkeen aikaa 15 yötä! 2 viikkoa!
Ja kyllä!! Pieni jännityspaniikki alkaa iskeä.
Paljon on tehty ja paljon on vielä tekemättä.
Puku on loppusovitusta vaille valmis. Edellisellä sovitus kerralla puku istui täydellisesti, mutta paikan omistaja sanoi, että oon laihtunu hurjasti. Luulen, että se sanoo kaikille morsioille niin, jotta ne ei nyt mistään laihduttamisesta alkais stressaamaan. Mulla ei ainakaan tarkotuksena ole ollut laihduttaa, enkä tietääkseni ole myöskään laihtunut. Mutta hyvin mahdollista on, että näillä viimesillä viikoilla ruoka ei enää niin hyvin maistu...;) Puvun saan hakea kotiin vasta sitten viimesellä viikolla, jotta nähdään, että se istuu täydellisesti.
Korut on myös valmiina, mutta niitä ei ole vielä puvun kanssa mallailtu. Äidin vanha huntu kaipaisi myös vähän ehostusta. Ja äh, kampaustakaan en vielä tiedä...Jotain tällästä se kuitenkin ehkä tulee olemaan.
Ensi viikolla pääsen kampaajan kanssa miettimään kampausta. Kaason kanssa ollaan myös mietitty hiuskoristeen tekoa äidin hääpukukankaasta.
Kengät kaipaisi kovasti sisäänajoa. Ostin varmuuden vuoksi valkoiset balleriinat kun en todellakaan ole korkokenkiin tottunut. Luultavasti jossain vaiheessa heitän kengät kokonaan pois. Eihän kukaan ehkä toivottavasti mun jalkoja kattele.
Sulhasen puku ja oheistarvikkeet pitäisi olla myös valmiina. Sitäkin pitäis sovittaa, jotta tietää onko sulho lihonut tai laihtunut. Puvun ostamisesta kun on kuitenkin jo puoli vuotta aikaa.
---
Tekstistä on ehkä havaittavissa pienenpientä paniikkia. Vaikka asiat periaatteessa on valmiina, niin niitä pikku juttuja on vielä kuitenkin niin paljon tekemättä, mitä ei vielä ole edes voinut tehdä.
Onneksi, niin ainakin vahvasti luulen, en ole bridezillatyyppiä, joka edellisenä iltana karjuu kun asiat ei mene niinkuin ne on ajateltu. Mutta voihan se olla, että jännitys purkautuu silloin...
